Home > EUROOPPA > Kuinka Julian Assangesta tuli Ecuadorin lähetystön vakiasukas

Kuinka Julian Assangesta tuli Ecuadorin lähetystön vakiasukas

Jos et tiedä, kuka Julian Assange on, olet ollut melkoisessa uutispimennossa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Assange (syntyjään Hawkins) on australialainen internet-aktivisti, joka tunnetaan parhaiten vuonna 2006 lanseeratun WikiLeaks-sivuston perustajana. WikiLeaks on voittoa tavoittelematon järjestö, joka julkaisee salattuja tiedostoja, muistioita, keskusteluja ja dokumentteja kaikkien nähtäväksi.

WikiLeaks julkaisi vuonna 2010 useita Yhdysvalloille arkaluontoisia tiedostoja, jotka todistivat USA:n armeijan kohdistaneen turhaa väkivaltaa ja sotilaallista voimaa siviileihin Irakin ja Afganistanin konfliktialueilla. Hän joutui maailmanlaajuisen ajojahdin uhriksi viimeistään saman vuoden marraskuussa, kun Ruotsi yllättäen antoi Assangesta kansainvälisen pidätysmääräyksen raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltynä.

Turvasatama löytyi Lontoosta

Assange ei suostunut antautumaan Ruotsille vapaaehtoisesti, sillä hän epäili, että Yhdysvaltojen ja Ruotsin välisen luovutusoikeuden perusteella hänet olisi mitä todennäköisimmin viety USA:han vastaamaan vakavampiin syytöksiin, joista olisi luvassa jopa vuosikymmenien mittainen vankeustuomio, mikäli hänet syylliseksi todettaisiin. Mediassa on usein epäilty raiskaussyytösten paikkaansapitävyyttä, sillä ottaen huomioon Assangen vuotamien tietojen erittäin salaisen luonteen, häntä on koitettu saada tuomioistuimen eteen pienimmästäkin syystä.

Joulukuussa 2010 Assange kuitenkin antautui brittiläisviranomaisille, mutta pääsi vankeudesta ulos takuita vastaan kymmenessä päivässä. Miehen oli määrä tulla kuulusteltavaksi, mutta hän ei koskaan oikeuden eteen saapunut. Kahden vuoden piileskelyn ja pakenemisen jälkeen Assange haki Ecuadorista turvapaikkaa, jonka hän myös sai. Siitä lähtien mies on asunut Ecuadorin Lontoon suurlähetystössä.

Lain kouran ulottumattomissa

Kansainvälisten diplomaattisopimusten mukaisesti suurlähetystöt ja tontit, joilla ne sijaitsevat, ovat teknisesti ottaen lähetystöjen emämaiden maaperää, joille ei “ulkomaalaisilla” ole asiaa ilman lähetystön lupaa, vaikka “ulkomaalainen” tässä tapauksessa olisikin sen valtion viranomainen, jossa lähetystö sijaitsee.

Assange oli tästä hyvin tietoinen turvapaikkaa hakiessaan ja siksi muutti Ecuadorin lähetystöön, kun Iso-Britanniankin viranomaiset ryhtyivät Yhdysvaltojen painostuksen alaisena jahtaamaan Assangea. Ecuadorin myönteinen turvapaikkapäätös aiheuttikin kansainvälisten suhteiden tulehtumista moneen suuntaan, mutta Assange näytti häntä jahtaaville pitkää nenää viimeistään loppuvuodesta 2017, kun julkisuuteen annettiin tieto, että hänelle on myönnetty Ecuadorin kansalaisuus.

Näkyvillä, mutta turvassa. Toistaiseksi

Diplomaattinen koskemattomuus on taannut sen, että Assange on pystynyt puhumaan seuraajilleen ja medialle melko vapaasti. Lehdistö on vain harvoin päässyt lähetystöön jututtamaan Assangea kasvotusten, mutta hän on julkaissut omaa tilannettaan ja tietovuotoja koskevia tiedotteita joko omilla sosiaalisen median kanavillaan tai lähetystön edustajien kautta.

Julian Assange on saanut viimeisen kahdeksan vuoden aikana enemmistön sympatiat osakseen, sillä hän on tosielämän esimerkki, kuinka yksi pieni mies voi saada omilla väkivallattomilla teoillaan aikaan kansainvälisen selkkauksen. Häntä pidetään toisinajattelijana, ruohonjuurikansan aktivistina, totuudentorvena. Tässä valossa onkin vaikea ymmärtää, miksi Assange on tietoisesti koetellut rajojaan lähetystössä: hänen provosoivaa internetin käyttöään on usein pyritty rajoittamaan suullisin varoituksin ja jopa yhteyksiä sulkemalla.

Heinäkuussa Ecuadorin presidentti Lenin Moreno olikin saanut Assangen oikkuiluista tarpeekseen ja ilmoitti, että Ecuador on aloittanut neuvottelut Iso-Britannian viranomaisten kanssa koskien Assangen turvapaikkastatuksen peruuttamista.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Australialaisen, hyväntahtoisen nettiaktivistin elämänkäänteet viimeisen 10 vuoden ajalta on yksi niistä tarinoista, jotka ovat fiktiotakin kiintoisampaa. Viranomaiset, Yhdysvallat etunenässä, ovat onnistuneet mustamaalaamaan Assangen täysin, eikä miehen kärkäs käytös, joka on ajamassa hänet ulos turvapaikastaan, suinkaan auta imagon parantamisessa.

Koska juttua ei koskaan ole päästy käsittelemään oikeuteen asti, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Julian Assange olisi syyllistynyt seksuaalirikoksiin, joista häntä syytetään. On käytännössä varmaa, että mikäli hänet Yhdysvaltoihin saadaan joskus oikeuden eteen, hänet todetaan syylliseksi lukuisiin rikoksiin ja tuomion pituus tullaan laskemaan kymmenissä vuosissa. Assange onkin melkoisessa pattitilanteessa, sillä mikäli hänen turvapaikkastatuksensa perutaan, hän joutuu miltei väistämättä jonkin valtion tuomioistuimen eteen. Tällöin hänen ainoa toivonsa on yrittää anoa turvapaikkaa jostain muusta valtiosta tai antautua sen valtion viranomaisille, joiden syytökset ovat pienimmät mahdolliset.

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *